lauantai 20. marraskuuta 2010
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Isänpäivä
Tässä meidän kerholaistemme isänpäivälahjat.
Lapset saivat leikata softiksesta haluamansa palan, sitten minä kuumaliimasin heijastinkangaspalan siihen, työparini pujotti langan sekä hakaneulan ja valmista tuli!
Paketoin lahjat vielä tällaisiin paketteihin. Jänskää kuulla tulevalla viikolla mitä ovat isät tykänneet lahjoistansa.
Kortinkin teimme, mutta siitä ei kuvaa ole. Kortti oli hyvin yksinkertainen: lapset piirsivät kanteen isänsä kuvan, leikkasivat kultapaperista kruunun päähän ja liimasivat viereen lapun, jossa luki "ISI ON KUNKKU!"
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
Saveilua
Vielä viime viikon satoa.
Lapset saivat muovata tasaisen lätyn, johon painoimme havulla jäljen. Rei'itimme lätyn vielä ja näin syntyi taulu.
Toinen työ oli siili. Pallo savesta ja männynneulasia piikeiksi selkään. Hauskoja siilinkäisiä syntyi. Niitä tekivät myös naperokerholaiset eli 3-vuotiaat.
Lopuksi lapset saivat muovata loppusavesta mitä sitten halusivatkaan. Kaikenlaisia kissoja, lumiukkoja, hirviöitä ja ties mitä syntyi.
Naureskelimme kun muutaman lapsen päähän ei millään meinannut mennä, että kyseinen aine oli savea eikä betonia. Mitä mahtavat kotona ajatella vanhemmat kun lasten mukaan kerhossa maalataan saippualla ja muovataan betonilla...
torstai 4. marraskuuta 2010
Saippuakynttilöitä
Nyt seuraa monen monta kuvaa kynttilöistä :)
Olen niin ylpeä näistä töistä, sillä tämä oli löytämäni askarteluidea kirjasta nimeltä "Kaverihyrrä".
Näistä tuli uskomattoman kauniita!
Ostimme työparini kanssa Tokmannin tyhjäksi valkoisista pöytäkynttilöistä, lisäksi hain palasaippuaa.
Kynttilät siis maalattiin saippualla ja vesivärillä. Helppoa, edullista ja lopputulos lapsen tekemän näköinen sekä kaunis. Tässä oiva idea itsetehdyksi joululahjaksi lapselta vaikkapa mummolle.
Paketoimme kynttilät kauniisti ja liitimme mukaan lapun, jossa lukee: "Valoa syksyyn!" Näitä ei siis ole tarkoitettu varta vasten pyhäinpäiväksi, enemmänkin vain tuomaan valoa syksyn pimeyteen.
tiistai 2. marraskuuta 2010
Tässä minä!
Viime viikolla puhuimme kerhossa siitä, millaisia me jokainen olemme.
Tulimme siihen tulokseen, että jokainen on ihana ja kallisarvoinen.
Mietimme myös mikä tekee minusta minut.
Mittasimme lapset ja he saivat askarrella oman kuvansa.
Tässä kuvasatoa.
Töistä tuli aivan ihania. Monet olivat uskomattoman paljon tekijänsä näköisiä, kuten oli tietysti tarkoituskin. Valmiiseen työhön merkkasimme lapsen mitatun pituuden. Tarkoitus on mitata lapset keväällä uudestaan ja katsoa onko pituutta tullut lisää.
Loppuviikosta puhuimme sitten hieman erilaisuudesta. Askartelupuolella annoin lapsille erilaisia materiaaleja ja he saivat tehdä mitä halusivat. Ajatuksissani oli se, että vaikka materiaaleja on kaikenlaisia erilaisia, voi niitäkin kaikkia käyttää ja saada aikaan jotain hienoa.
Niistä ei valitettavasti ole kuvaa, sillä ne sai viedä heti kotiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)