Vettä ja säilytystä

Syysloma tuli ja meni. Ennen lomaa olimme muun muassa "Satumetsässä" eli katsomassa satunäytelmää oikeassa metsässä. Näin ollen emme hirveästi askarrelleet. Tässä kuitenkin yksi työ, jonka teimme.

Lapset maalasivat koko paperin sinisellä vesivärillä ja sen jälkeen paperi rytisteltiin palloksi ja avattiin taas. Työtä voisi tämän jälkeen jatkaa vielä ja liimata päälle jotain sen kuivuttua. Työparini päivän teemaan liittyi vesi, joten tämä askartelukin esittää siis vettä.

Syysloman aikana kävin toisen työkaverini kanssa Ikeassa ostoksilla. Ostin muun muassa tämän Expedit-hyllyn laatikoineen meille. Mieheni kävi kokoamassa sen meille ja on erittäin toimiva kokonaisuus. Aikaisemmin meillä oli sellaisia ritiläkoreja, joiden raoista muovihaarukat ja -lautaset tipahtelivat aina pois.
Kyllä nyt kelpaa!

Oravat

Tässä vielä alkuviikon orava-askartelun satoa. Kerhomme kaapissa on lojunut pitkään tuollaisia ruskeita pohjia, joissa on vähän nahkamainen pinta. Otin ne käyttöön ja lapset saivat luoda niistä oman näköisensä oravat. Hännät jäivät puuttumaan, mutta lapsen mielikuvitus ei häntää tarvitse :)

Taikakiikari

Ostin muutama viikko sitten lastenohjaajien valtakunnallisilta neuvottelupäiviltä kivan lorukirjan, jonka tekijä on Pia Perkiö. Kirjan nimi on Taikakiikari. Ja tänään hyödynsin sitä töissä.



Luin ensin lapsille kirjan nimikkolorun "Taikakiikari":

Arvaa mitä minulla
on tyynyn alla piilossa!
Se on kiikari, jolla voi katsella
ihan mitä tahansa:
muistoja ja toiveita,
eilisiä nauruja,
viime joulun lahjoja,
myyräperheen puuhia
ja pikkulinnun pesään
ja suoraan ensi kesään.

Sitten kuvittelimme mitä kaikkea Taikakiikareilla voisikaan nähdä. Myöhemmin askartelimme kiikarit kahdesta rullasta (vessapaperirullan tapaista, mutta vahvempaa), niin että lapset saivat koristella kiikarit haluamallaan tavalla ja minä kuumaliimasin rullat yhteen. Varustimme kiikarit vielä yllä olevalla lorulla. Valitettavasti kiikareista ei ole kuvaa, sillä lapset saivat viedä ne heti kotiin. Hienoja ne olivat kuitenkin.

Enkeleitä

Koska sunnuntaina on mikkelinpäivä, teimme kerhossakin enkeleitä tällä viikolla. Alkuviikosta olimme metsässä, mutta nämä enkelit teimme eilen ja tänään. Lapset siis piirsivät haluamansa väriselle paperille oman suojelusenkelinsä, leikkasivat sen irti ja liimasivat sen lopuksi siniselle kartongille.

Nyt on monen monta suojelusenkeliä lentelemässä seinällämme.
Pieni lappu jokaisen työssä on kerhorukouksemme, jossa puhutaan enkelistä:

Suojelusenkeli
olethan kanssani.
Pidä pienempien puolta,
kanna minustakin huolta.

Tässä vielä pari lähikuvaa enkeleistä. Niistä tuli todella hienoja, aivan kuin suoraan jonkin kirjan kuvituksesta. Yhden ryhmän kanssa teimme toisenlaisia enkeleitä ja huomenna teemme vielä naperoidenkin kanssa erilaisia enkeleitä.

Syksyn puu

Tässä aikaisemmin mainitsemani syksyn puu, jonka tekivät naperokerholaiset eli 3-vuotiaat.
Piirsivät siis ensin rungon vahaliidulla ja sitten leikkasivat eri värisiä silkkipaperisuikaleita lehdiksi.

Tulipahan vähän leikkausharjoitusta ja ovathan nuo puutkin aika persoonallisen näköisiä.